Maatalousnäyttelyn ohjelma

Ote maatalousnäyttelyn ohjelmasta:

• klo 9: Näyttelyn portit avataan
• klo 10: Naudat saapuvat
• klo 11: Siat saapuvat
• klo 12: Tasavallan presidentti saapuu
• klo 13: Yhteinen lounas
  

Ei pahasti

• Sanoiko vaimo pahasti, kun menit viime yönä myöhään kotiin?
• Ei sanonut pahasti vaan hyvästi.
  

Pultsarit

Kaksi laitapuolenkulkijaa kulkivat yhdessä, kun toinen alkoi tuntea paskan hajua. Hän kysyi toiselta: "Oletko paskantanut housuihisi?" Toinen sanoi: "En ole". Kun haju ei ottanut laantuakseen, toinen kysyi uudestaan: "Etkö todellakaan ole paskantanut housuihisi?". Toinen sanoi: "Johan minä sanoin, että en ole". Kun haju vain jatkui, toinen kysyi: "Oletko aivan varma, että et ole paskantanut housuihisi?" Kun toinen edelleen kielsi, toinen sanoi: "Riisupa housusi!" Toinen riisui housut, ja niissä oli iso höyryävä paska. Toinen sanoi: "Vai et muka ole paskantanut housuihisi. Mikä tuo sitten on?" Toinen sanoi: "Tuo paska oli housuissa jo silloin, kun minä löysin ne ja laitoin jalkaani"

---

Kaksi pultsaria keskusteli henkilökohtaisesta hygieniasta ja sen hoitamisesta:

• Minä peseydyn kerran vuodessa, vaikka mikä olisi.
• Minäkin peseydyn säännöllisesti. On niin hiton hyvä olo sen jälkeen monta kuukautta.
  

Sukupuolitauti

Mies meni lääkäriin.

• Kuulkaas tohtori! Nyt on sellainen tilanne, että minun eräs hyvä kaverini on saanut sukupuolitaudin, ja tulin kysymään neuvoa.
• Ottakaapas se kaveri esiin, niin katsotaan, mitä voimme tehdä!
  

Basistit

Basisti meni soittotunneille. Ensimmäisellä tunnilla hän oppi soittamaan "Tsump-tsump-tsump" ja toisella "Tsumptsi-tsumpsi-tsumptsi". Sen jälkeen kaveria ei näkynytkään tunneilla. Kun opettaja vihdoin tapasi hänet, hän kysyi:
- Mikset ole käynyt soittotunneilla? Eikö soitto enää maita?
- Kyllähän se maittaa, mutta on ollut viime aikoina niin paljon keikkoja, että en ole ehtinyt tunneille.

---

Eräs tiedemies päätti tutkia tuleeko koirista ajanmittaan isäntiensä kaltaisia. Hän otti tutkimuksiinsa kolme koiraa: arkkitehdin, insinöörin ja basistin koiran. Koiria tutkiakseen tiedemies oli varannut ison huoneen jossa oli sadoittain luita kasassa keskellä huonetta.
Ensimmäisenä paikalle tuli arkkitehdin koira. Se alkoi rakentamaan luista pienoiskaupunkia katuineen ja taloineen. Tiedemies teki muistiinpanot ja teki taas luista ison kasan keskelle huonetta.
Sitten tuli paikalle insinöörin koira. Se jakoi kasan tasan kahtia, jakoi kasat taas kahtia ja niin edelleen kunnes huone oli täynnä samankokoisia luukasoja symmetrisessä järjestyksessä. Tiedemies teki muistiinpanot ja kasasi luut taas pinoon.
Viimeisenä lönkötteli paikalle basistin koira. Se tuli pari tuntia myöhässä, söi kaikki luut, pani kahta muuta koiraa ja piti loppupäivän vapaata.

---

Kitaristi tunsi päänkivistystä ja meni lääkäriin. Lääkäri sanoi: "Minun täytyy ottaa aivonne pariksi päiväksi tutkittavaksi, ja saatte ne sitten takaisin". Kaverista ei kuulunut mitään moneen viikkoon, ja kun lääkäri tapasi hänet kadulla, hän kysyi: "Mikset ole noutanut aivojasi?" Mies vastasi: "Minä vaihdoin kitaran bassoon, joten en tarvitse niitä enää".

Opettavaisia eläintarinoita

Leivo lensi Suomeen varhain keväällä, siinä niityn yllä lennellessään siivet vetikin kohmeeseen kylmän ilman vuoksi ja lintu putosi suoraan niitylle. Avuttomana kylmästä kangistuneena lintu näki horisontista lähestyvän lehmän, joka kulki suoraan linnun yli astumatta sen päälle, samassa lehmä paskoi suoraan linnun päälle vetelän ruikun. Lämpimän massan ympäröidessä lintua tämä tunsi elinvoiman palautuvan jäseniinsä ja nosti päätään lirauttaakseen ilmoille muutaman sävelen. Tämän kuuli talon kissa, joka tuli paikalle ja söi linnun.

Tarinan opetus? Ei pidä laulella jos on kaulaansa myöden paskassa.

---

Sudenkorento lepuutteli siipiänsä,se ei huomannut että sammakko vaani sitä odottaen että korento liikkuisi,sammakkoa taas vaani haikara taivaalla.kans odottaen että sammakko liikkuisi.rantaheinikossa kissa seurasi silmä kovana haikaraa,odotti että se tulee alemmas jotta voisi hyökätä.
pitkän ja hermoja riistävän odotuksen jälkeen korento liikahti ja samassa sammakko hyökkäsi.haikara näki tämän ja syöksyi kohti sammakkoa.juuri kun haikara oli saanut sammakon se joutu liian lähelle kissaa joka loikkasi heinikosta uskomattomalla ilmalennolla,mutta missasi haikaran ja molskahti suoraan järveen.

tarinan opetus:mitä pidempi esileikki,sitä märempi mirri

Adolf Hitler

Adolf Hitler käyttäytyi helvetissä niin hyvin, että piru päästi hänet lomalle maan päälle. Aatu lähti tyytyväisenä, mutta palasi jo seuraavana päivänä nyreissään. Piru ihmetteli:
- Miksi sinä jo nyt palaat?
Hitler vastasi:
- Ei siellä voi elää. Koko maailma on tullut hulluksi. Saksalaiset käyvät kauppaa ja juutalaiset sotivat.

Eräs lehtimies pääsi tekemään juttua helvetistä. Paikkoja kierrellessään hän tuli saliin, jossa toisen maailmansodan aikaiset suuret johtajat olivat. Oppaana oleva piru selitti, että johtajat joutuivat viettämään aikaansa sianlannassa oleskellen. Itse kukin oli lannassa niin syvällä, kuin oli ollut paha valehtelemaan. Roosevelt istui rullatuolissaan sianlanta puolisääreen ylettyen. Churchill oli paskassa puolireiteen asti. Stalin oli lillingissä kaulaansa myöten. Mussolinista ei näkynyt juuri muuta kuin nenänpää ja muljahtelevat silmät. Hitler sen sijaan näytti seisovan tukevasti paskajärven pinnalla. Lehtimies kysyi opaspirulta:
- Miksi ihmeessä Hitler ei uppoa?
- Siinä ei ole mitään ihmettelemistä, selitti piru. Hitler seisoo Göbbelsin päälaella ja tämä puolestaan Göringin harteilla.

Adolf Hitler kävelee baariin, ja baarimikko ihmettelee:
- Etkös sä kuollut toisen maailmansodan lopussa?
Hitler vastaa:
- En, ja nyt olen palannut tappamaan 10 miljoonaa juutalaista ja kuusi muurahaiskarhua.
- Miksi ihmeessä kuusi muurahaiskarhua? baarimikko kummastelee.
Hitler mutisee:
- Arvasinhan, ettei kukaan välitä 10 miljoonasta juutalaisesta...

Intissä kuultua

• Mitkä ovat viisi maanosaa?
• Aurinko, kuu, taivas, maa ja.....
• Helvetti!
• Ai niin. Se meinasikin unohtua
  

Bill Gates helvetissä

Bill Gates kuoli ja meni taivaaseen. Taivaan portilla Pyhä Pietari tervehtii häntä ja ilmoittaa: “Bill, koska olit niin erityinen yksilö päätimme antaa sinun itse valita haluatko mennä taivaaseen vai helvettiin”.

Bill miettii hetken ja pyytää sitten voisiko nähdä miltä nämä vaihtoehdot näyttävät. Pyhä Pietari avaakin Billille ikkunat joista avautuvat näkymät molemmille puolille.

Bill kurkkaa ensin taivaan puolelle jossa näkyy enkeleitä istuskelemassa pilvillä soittaen harppujaan.

Tämän jälkeen hän kurkkaa helvetin puolelle ja ikkunaan avautuvat kasinon valot. Kasinossa näkyy paljon ihmisiä juomassa ja nauramassa - selvästikkin pitämässä hauskaa. Lavalla näkyy alastomia tanssityttöjä ja nurkkauksessa näkyy pokeripöytä.

Pöydässä istuvat Doyle Brunson, Mike Matusow ja monet muut Billin suosikkipelaajista. Pelinäki on vielä Billin suosikkipeli - 3/6$ limit hold’em. Pöydässä on yksi paikka vapaana ja Doyle viittelöi Billiä liittymään peliin.

Bill päättääkin että helvetissä näyttää olevan paljon mukavampaa ja pyytää päästä sinne kutsuvaan pokeripeliin. Pyhä Pietari napsauttaa sormiaan ja Billin toive toteutuu.

Noin kuusi kuukautta myöhemmin Pyhä Pietari päättää käydä katsomassa kuinka Billillä menee. Hän avaa ikkunan helvettiin ja siellä näkyy Bill roikkumassa kahleista kiinni ylösalaisin tulisen pätsin yläpuolella.

Pyhä Pietari kysyy Billiltä miltä hänen uusi kotinsa tuntuu, johon Bill vastaa: “Pyhä Pietari, tämä ei ole yhtään sellainen kuin näytit minulle. Mitä oikein tapahtui?”

Pyhä Pietari toteaa: “Anteeksi Bill, mutta luulin sinun tajuavan että kyseessä oli vain demo-versio.”

Rangaistus

Hjallis Harkimo, Henry Saari ja
Jari Sillanpää kuolivat yhdessä ja
joutuivat taivaaseen. Pyhä
Pietari sanoi: "Meillä on vain
yksi sääntö: älä astu ankan
päälle".


He tulivat taivaaseen ja näkivät
ankkoja joka puolella, oli melkein
mahdotonta olla astumatta ankan
päälle. Saari sitten tokkurassa
vahingossa astui yhden päälle, ja
pian tuli Pyhä Pietari rumimman
naisen kanssa, mitä koskaan oli
nähty...ja kahlitsi heidät yhteen
sanoen: "Rangaistuksesi on olla
kytkettynä tähän naiseen
ikuisesti."


Seuraavana päivänä Sillanpää
astui ankkaan... Pyhä Pietari
tuli ruman naisen kanssa ja kytki
heidätkin yhteen.


Harkimo oli hyvin varovainen ja
ei astunut yhdenkään ankan
päälle. Eräänä päivänä Pyhä
Pietari tuli uhkean naisen
kanssa...Vaalea, siniset silmät,
hyvin seksikäs. Hän kytki heidät
yhteen ja lähti sanaakaan
sanomatta.


Harkimo huomautti uudelle
kahlekaverilleen: "Ihmettelen,
mitä minä tein, että sain tämän?"
Nainen vastasi: "En tiedä
sinusta, mutta minä astuin jonkun
perkeleen ankan päälle".

Kieliongelmia

Englantilainen nainen, joka aikoi viettää kesälomansa Saksassa, kirjoitti kirjeen Haldorfin kylässä asuvalle opettajalle ja pyysi tätä hankkimaan itselleen asunnon.

Jälkeenpäin hän muisti, että oli unohtanut kysyä, oliko huoneistossa WC. Hän kirjoittikin siltä istumalta uuden kirjeen pyytäen lisätietoja tästä tärkeästä asiasta.

Opettaja, jonka englanninkielen taito oli perin heikko, ei ollut koskaan kuullut lyhennystä WC ja kääntyi asiassa kylän papin puoleen. Pappikaan ei ymmärtänyt lyhenteen merkitystä, mutta kuultuaan englantilaisen ladyn olevan yli 50-vuotias, hän oletti tämän olevan uskovainen ihminen. Asian näin ilmeisesti ollen, pappi päätteli naisen haluavan tietää missä sijaitsee Wooden Church -kirkko. Niinpä tiedusteluun vastattiin seuraavasti:

- Kysymänne WC sijaitsee vain puolen tunnin kävelymatkan päässä Haldorfin keskustasta tuuhean mäntymetsän keskellä. Se on avoinna joka torstai ja sunnuntai. Tämä vaikuttanee Teistä sopimattomalta,
varsinkin jos olette suunnitelleet päivittäin toistuvia käyntejä.

- Ilostutte kuitenkin varmaan kuullessanne että monet ottavat sinne eväskorin mukaan nauttiakseen kauniista näköalasta pidempään. Varsinkin kesäisin siellä käy paljon ihmisiä, joten neuvoisin Teitä tulemaan tuntia aikaisemmin kuin ovet aukaistaan. Tilaa riittää kyllä kaikille.

- Siellä on 80 istumapaikkaa ja lisäksi seisomapaikkoja. Kello soi 10 minuuttia ennen WC:n avaamista. Kehotan Teitä erityisesti menemään
paikalle aina torstaisin, sillä silloin kaikki tapahtuu urkumusiikin säestyksellä. Akustiikka on erinomainen, joten pienikin pihahdus kuuluu. Lähellä sijaitsevan kasarmin upseerit ja sotilaat tulevat säännöllisesti seuraamaan toimitusta.

- Olisi suuri kunnia, jos saisin varata Teille parhaan paikan WC:stä. Vaimollani ja minulla ei ole ollut tilaisuutta käydä siellä kahteen viikkoon ja se on tuottanut meille varsin suurta tuskaa.

Kiertue

Olipa kolme italialaista muusikkoa, jotka päättivät lähteä niittämään mainetta ja konsertoimaan ympäri Eurooppaa. Oli tuubansoittaja, oli trumpetisti ja sitten vielä Anton, joka soitti piccolohuilua. Aika keskinkertaisia olivat, mutta ahkeruus kovankin onnen voittaa, ja edetessään itäisen Euroopan kautta kohti Luxemburgia, Belgiaa ja Hollantia saivat kaverukset runsaasti esiintymiskokemusta ja lopulta paranivat myös esiintymispaikat. Ei tarvinnut enää soitella törkyisissä kapakoissa, pöhöttyneiden juomareiden muljautellessa villisti punertavia silmiään... Ei tarvinnut, sillä nyt oli kysyntää jo konserttisaleihinkin. Maine kulki länteen ja pohjoiseen taivaltavien muusikoiden edellä, ja kaverit saivat paljon tilauksia. Siis eräänlaisia soittopyyntöjä. Viimein tuli kutsu Englannin hovista, kuninkaan seurueelle esiintymään! Voi sitä iloa ja onnea, että ihka oikeille kruunupäille soittamaan! No mikäs, siitä paikasta vastauskirjettä laatimaan ja ajankohtaa järjestämään. Unohtui siinä kiireessä keikkapalkkion sopiminen, mutta lohduttautuivat kaverukset sillä, että jos hyvin homma hoidetaan niin aina sieltä joku korvaus tulee, ja mainetta ja julkisuutta nyt ainakin. Ja ihan oikein arvasivat. Hirveä esiintymiskuume kun oli, niin sen mukainen oli suorituskin. Kaverit pistivät parastaan, eikä Englannin hovissa oltu kuultu niin hienoa musiikkia, ei ennen eikä varmasti jälkeenkään. Yleisö oli haltioissaan, jotkut pyörtyilivät, ja konsertti piti keskeyttääkin pari kertaa aplodimyrskyn takia. Musiikki oli taivaallisen kaunista, ja kolme kaverusta olivat itsekin aivan kuin muissa maailmoissa. Seuraavana aamuna kutsuttiin muusikot kuninkaan pöytään aamiaiselle, ja näin puheli kuningas:
- Kuulkaas. Se teidän eilisiltainen pitää kyllä jotenkin korvata. Sovitaanko, että saatte ritariarvot näin alkuunsa, ja jos huomenna vielä keikan heitätte, niin minä teidät kullalla ja timanteilla palkitsen?
Sopihan se, ja seuraavan illan konsertti oli jos mahdollista vieläkin upeampi. Kuningas teki lupauksensa mukaan, ja niin saivat muusikot kalleuksia palkkiokseen, mutta varsin erikoisella tavalla: jokaiselle sen mukaan kuin omaan soittimeen mahtuu. Tuubansoittajasta tuli vähän helkkarin rikas mies, eikä trumpetinsoittajakaan enää mikään ihan köyhä ollut. Mutta Anton-paralla oli se piccolo... No, tuli seuraavaksi kutsu Pariisiin, Ranskan kuninkaan seurueelle esiintymään. Itsevarmuus alkoi jo kavereista näkymään, ja olivat jo hienot esiintymispuvutkin hankkineet, mitä nyt Anton divarita ja velkarahalla... Noh, konsertti oli joka tapauksessa menestys, vielä parempi kuin Englannissa pidetty, ja väliajan jälkeen oli jo selviä vaikeuksia saada musiikkinumeroita mahtumaan liikuttuneen yleisön kovaäänisten suosionhuutojen sekaan. Joiltakin tuli housuun. Niinpä sitten kävikin, että kuninkaan eteen kutsuttiin.
- Upea esitys, mon dieu, kuningas huudahti, Lisää samanlaista, palkkio on satumainen!
Seuraavana iltana kaverukset ylittivät itsensä ja venyivät suoritukseen, joka oli eräille jo liikaa: pari sydäriä, yksi keskenmeno... Vaan eipä ollut kuningas ihan sanansa mittainen. Rahavaikeuksia valitti, palatsin rakennuskustannukset kun olivat tyhjentäneet koko kuninkaallisen aarrekammion. Mutta pitihän palkkio jotenkin järjestää. Siispä pidettiin juhlat, ja jokaiselle muusikolle annettiin konjakkia ja samppanjaa, mutta varsin erikoisella tavalla: jokaiselle sen mukaan kuin omaan soittimeen mahtuu. Tuubansoittaja joi kuin sieni, enemmän kuin pieni japanilainen kylä, ja humalatila oli sen mukainen. Trumpetinsoittajakin oli aika pierussa, ja samppanjacocktail pulpahteli hauskasti soittimen venttiileissä. Mutta Anton-paralla oli se piccolo... Sarasti aamu, aurinko nousi jo korkealle Pariisin taivaalle herättäen kolme sänkinaamaista kaverusta palatsin tallin pahnoilta. Sinne oli Anton kaverinsa pelastanut hullaantuneelta ihmisjoukolta, joka oli ruvennut jo vaatteita päältä viemään. Tuubansoittajalla oli elämänsä krapula, muisti pätki sieltä täältä, tärinä oli kauheata katseltavaa, ja kalvakkana teki mies raittiuslupauksia, mutta liian myöhään. Yksi perusteellinen kännäys oli tehnyt miehestä alkoholistin. Tapaus ei ole ihan tavallinen, muttei mahdotonkaan. Trumpetinsoittaja luuli kuolevansa. Väsynyttä kehoa raveli julma vieroitusoireiden puuska, ja niinpä oli tämäkin mies koukussa. Anton ei ollut omasta annoksestaan tullut edes kunnolla vihaiseksi, ja niin hän rupesi varustamaan orkesteria seuraavaan esiintymispaikkaan. Espanjan kuningas oli kuullut Lontoosta ja Pariisista, millaisia konsertteja nykyään pidetään, ja suorastaan kaappasi kolme muusikkoa luokseen esiintymään. Oli järjestetty tanssiaiset, ja kutsuvieraina oli paljon ulkomaisia ministereitä ja muita diplomaatteja. Kulttuuriväkeä oli runsaasti paikalla maailman kaikista kolkista. Muusikot astuivat yleisön eteen, joka hiljentyi kuuntelemaan, henkeään pidättäen. Alkoi soitto, mutta millainen! Sekä tuuban että trumpetin soittajalta oli kauniisti sanoen ote livennyt. Toden sanoakseni siinä oli kaksi siipensä polttanutta ihmisrauniota, jotka eivät pysyneet edes seisaallaan muuten kuin toisiinsa tukeutumalla. Viinalta haisten, tukka kuortuneessa oksennuksessa he soittivat miten sattui, ja pilasivat Antonin kauniin soolonkin kammottavan esiintymisensä kaiun vielä kajahdellessa maurilaisen palatsin korkeissa holveissa. Yleisö oli mykistynyt, tyrmistynyt ja järkyttynyt. Ainoakaan kättentaputus ei rikkonut painostavaa hiljaisuutta, kun muusikot raahustivat pää painuksissa pois huoneisiinsa. Kuningas oli raivona. Kiukusta täristen oli hänellä hyvin selkeä viesti kaveruksille kerrottavanaan:
- Tällaista häpeää en ole koskaan ennen kohdannut. Minua pidetään naurunalaisena, minne tahansa menenkin. Ja tämähän kostetaan! Polvillenne siitä, ja housut kinttuhin! Nyt työnnetään ne teidän soittimenne sinne, mihin ei päivä koskaan paista!
Ja niin ruvettiin toteuttamaan kuninkaallista käskyä. Selväähän on, ettei tuubaa voi tällä tavalla ruveta mihinkään tunkemaan, eikä se trumpettikaan mahtunut. Mutta Anton-paralla oli se piccolo...

Intissä kuultua

Vääpeli piti oppituntia ja sanoi: "Veden kiehumispiste on 90 astetta" Eräs alokas yritti väittää, että se on 100 astetta, mutta vääpeli sanoi: "Kun minä sanon, että se on 90 astetta, niin se on !" Asia oli kuitenkin jäänyt vaivaamaan vääpeliä, ja hän sanoi seuraavalla oppitunnilla: "Kyllä alokas oli sittenkin oikeassa. Se 90 astetta onkin suorankulman mitta" Samalla hän kysyi: "Mistä lään istä noin fiksu alokas on kotoisin ?", johon alokas vastasi: "Turun ja Porin läänistä, herra vääpeli !" Vääpeli sanoi: "Tuo ei ainakaan pidä paikkaansa. Ei kukaan voi olla kotoisin kahdesta läänistä".

---

"Suomen puolustusvoimien tehtävänä on torjua vihollisen hyökkäys, tulee se sitten idästä, koillisesta tai kaakosta."

Näin Etelä-Afrikassa

Kauppamatkustaja oli Etelä-Afrikassa apartheidin aikaan. Hän etsi yösijaa hotellista, mutta kaikki valkoisille varatut hotellit olivat täynnä. Hän meni mustille varattuun hotelliin. Ennen menoaan hän kaivoi laukustaan kenkävoidepurkin ja voiteli naamansa mustaksi. Hän sai yösijan, mutta jäljellä oli enää kolmen hengen huoneita. Hänet ohjattiin huoneeseen, jossa jo ennestään kuorsasi kaksi neekeriä. Kauppamatkustajan oli määrä jatkaa matkaa heti seuraavana aamuna junalla, ja hän pyysi portsaria herättämään hänet. Hyvin nukutun yön jälkeen hän nousi junaan ja nousi valkoisille varattuun vaunuun. Konduktööri sanoi: "Tämä osasto on varattu vain valkoisille" Kauppamatkustaja sanoi: "Nyt on asia niin, että minä olen itseasiassa valkoinen. Olen vain voidellut naamani mustaksi" Hän alkoi hankata kenkävoidetta naamastaan, mutta sepä ei lähtenytkään. Silloin hän tajusi kauhukseen, että likinäköinen portsari oli herättänyt hotellissa väärän miehen.

Renki

Talossa kuoli isäntä, ja lapsia oli vain naimaikäinen tytär. Kun talossa tarvittiin miestä, palkattiin renki, nimeltä Nestori. Hän olikin riuska työmies, ei polttanut, ei ottanut alkoholia eikä käynyt tansseissa. Mutta hän oli kova poika lukemaan. Aina kun aikaa liikeni, hän otti kirjan käteensä ja luki. Emäntä toivoi hänestä miestä tyttärelleen, ja lopulta tytär ja Nestori menivätkin naimisiin keskenään. Tästä emäntä oli hyvillään, mutta kun aikaa kului, eikä pariskunnalle alkanut kuulua lasta, emäntä huolestui. Hän otti tyttären puhutteluun sanoi: "Täytyyköhän sinun mennä lääkäriin tutkittavaksi, kun teille ei ala kuulua lasta" Tytär vastasi: "Eihän me ole vielä yritettykään saada sitä. Kun menemme illalla vuoteeseen, Nestori lukee koko ajan ja nukahtaa sitten". Silloin emäntä otti Nestorin puhutteluun ja sanoi: "Kuule, nyt on asia sillviisii, että teidän on aika saada lapsia. Siksi Luoja on värkit luonut, että niitä käytetään. Tänä iltana teidän on ryhdyttävä tosi toimiin !" Illalla emäntä hiipi nuorenparin makuuhuoneen oven taakse nähdäkseen, että toimintaa syntyy. Hän tirkisteli avaimenreiästä. Nestori luki tavanmukaan kirjaa, mutta sitten hän vei kätensä peiton alle ja selvästi kohti vaimon makupaikkaa. Tästä emäntä ilahtui ja sanoi aamulla tyttärelle: "Meilläkin sitten kuullaan yhdeksän kuukauden päästä lapsenitkua" Tytär kysyi hämmästyneenä: "Mitä sinä oikein höpiset ?" Emäntä sanoi: "Täytyy tunnustaa, että olin eilisiltana ovennne takana. Kurkistelin avaimenreiästä ja näin, kuinka Nestori selvästi vei kätensä peiton alle kohti sinun makupaikkaasi" Tytär sanoi: "Ei se sitä ollut. Näin Nestori on aina tehnyt, kun hän lukee. Hän kostuttaa sormensa siellä kääntääkseen lehteä."

Tullissa

Mies palasi ulkomailta ja joutui tullitarkastukseen. Tullimies kysyi: "Mitä tuossa laukussa on ?" Mies vastasi: "Siinä on vain vaatteita" Tullimies ei uskonut vaan käski avata laukun. Heti päällimmäisenä oli konjakkipullo. Tullimies kysyi: "Vai muka vaatteita. Mikäs tämä sitten on ?". Mies vastasi: "Sehän on minun yömyssyni !"

Tapahtui junassa

Pikkupojat matkustivat junassa ja yrittivät saada ikkunaa auki. Paikalle tuli roteva mies, joka tempaisi ikkunan auki, näytti hauistaan ja sanoi: "Täytyy olla täällä jotain". Jonkin ajan kuluttua pojat yrittivät vetää hätäjarrusta. Sama mies saapui, tempaisi jarrusta, jolloin juna pysähtyi jarrut kirskuen. Silloin saapui vaunuun kaksi poliisia, jotka lähtivät taluttamaan miestä ulos. Silloin pojat koputtivat päätään ja sanoivat: "Täytyy olla täälläkin jotain"

Kysely

Sairaalassa järjestettiin seuraavanlainen kysely:

1. Mikä on mielivärisi?
2. Mikä on mieliruokasi?
3. Mikä on mielimusiikkisi?
4. Mikä on mielisairaalasi?

Suomalaiset Kanadassa

Suomalainen meni Kanadaan metsätöihin ja sai käteensä moottorisahan. Työnjohtaja alkoi ihmetellä miehen huonoa työsatoa, jolloin mies selitti: "En saa millään enempää, vaikka kuinka huhkin. Onkohan sahassa jotain vikaa ?" Työnjohtaja otti sahan ja nykäisi sen käyntiin. Mies pelästyi ja kysyi: "Mikä helkkarin ääni tuo on ?"

Toinen suomalainen joutui Kanadassa kypsyyskokeeseen ennen metsätöihin pääsyä, ja hänen piti: 1) Tyhjentää kolmen vartin viskipottu 2) Tappaa puukolla harmaakarhu 3) Raiskata intiaanityttö Viskipottu tyhjeni alta aikayksikön, minkä jälkeen hän lähti etsimään harmaakarhua. Hän viipyi metsässä monta päivää, jolloin hänestä alettiin jo huolestua. Lopulta hän tuli vaatteet riekaleina ja veressä ja kysyi: "Missä on se intiaanityttö, joka piti puukottaa ?"

Markkinamatka

Isäntä palasi markkinoilta myöhään kotiin. Emäntä kysyi: "Missä sitä näin kauan on viivytty ?" Isäntä vastasi: "Kaikki johtuu siitä, että kirkkoherra tuli kyydissäni kaupungista" Emäntä ihmetteli: "Mitä tekemistä sillä nyt on myöhääntulemisesi kanssa ?" Isäntä selitti: "No eihän hevonen, perkele osannut ollenkaan kulkea, kun en voinut komentaa sitä tavanomaiseen tapaani"

Pilkillä

Mies oli pilkillä, kun pitäjän pappi tuli paikalle. Mies ei tuntenut pappia vaan jatkoi rauhassa pilkkimistä. Äkkiä pilkkiin tarttui niin suuri hauki, ettei se mahtunut avannosta ylös. Kun mies alkoi suurentaa avantoa, kala pääsi karkuun, jolloin mies noitumaan "Nyt se perkele pääsi karkuun!". Silloin pappi tokaisi: "Jos se se oli, niin sai mennäkin".

Tapahtui hautuumaalla

Haudankaivaja kaivoi yöllä hautaa. Pari kylän poikaa päätti kiusata häntä. He pukeutuivat lakanoihin ja lähtivät kummittelemaan. Haudankaivaja jatkoi työtään rauhassa. Kun pojat näkivät, ettei haudankaivaja ollut heistä moksiskaan, he päättivät lähteä pois. Haudankaivaja juoksi kuitenkin heidän peräänsä, sai kiinni ennen porttia, kopautti molempia lapiolla päähän ja raahasi tajuttomat ruumiit pensaan juurelle.
- Jaloitella saatte tällä alueella, mutta kylälle ihmisten ilmoille ette mene!

Katto

• Mikset korjaa tupasi kattoa?
• Kuka sitä nyt sateella korjaisi.
• Mikset voi tehdä sitä poudalla?
• Eihän se silloin vuoda
  

Rumpu

• Isä, osta minulle rumpu!
• Enkä osta. Sinä häiritset sillä minua!
• Enkä häiritse. Minä rummutan vain silloin, kun sinä nukut!
  

Samalla mitalla

Mies tappoi naapurinsa koiran lapiolla ja joutui oikeuteen.

• Miksi tapoit naapurisi koiran lapiolla?
• Se puri minua!
• Mikset rangaissut sitä lapion varrella?
• Eihän sekään minua hännällänsä purrut!
  

Uimahallissa kuultua

• Hei kaveri siellä! Lopeta jo se altaaseen kuseminen!
• Älä nyt minulle huuda! Tekee sitä täällä moni muukin.
• Kyllä kai, mutta ei nyt sentään ylimmältä hyppytasanteelta.
  

Maailman lyhin vitsi

Kaksi muusikkoa käveli ravintolan ohi.

Kaupassa kuultua

• Mitä tuo meloni maksaa?
• 300 euroa
  
• Voit työntää sen melonisi vaikka sinne
• En voi. Siellä on jo 100 euron kurkku.
  

Vankilassa kuultua

Kaksi vankia joutui samaan selliin. Syntyi seuraava keskustelu:

• Minä sain 10 vuotta kakkua. Paljonko sinä sait?
• Viisi vuotta.
• Ota sitten tuo ovenpuoleinen punkka, kun pääset ensimmäisenä pois!
  

Retuperän WBK

• Retuperän WBK soittaa hyvin yhteen ja joskus jopa puoli kahteenkin.
• Retuperän WBK on kiertänyt kaikki kuuluisat konserttilavat - kaukaa.